Kesä 2009

Juha Kostiainen esittää energiatehokkuutta ja täydennysrakentamista

Tammelan kehittämiseen kaikki mukaan – myös hyötyjä jakamaan

Juha Kostiainen kirjoitti Aamulehdessä 13.8. Tammelan kaupunginosan kehittämisestä.

Tammelaa voidaan kasvattaa reilulla kahdella tuhannella asukkaalla ja parantaa samalla palveluita sekä viihtyisyyttä. Ympäristön ja energiatehokkuuden vuoksi kannattaa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tiivistää, ja Tammelassa tämä on mahdollista. Täydennysrakentaminen tarkoittaa käytännössä uusien kerrostalojen rakentamista ja matalien rakennusten korottamista, tai niiden purkamista ja uudisrakentamista. Uuden rakennusoikeuden arvolla voidaan rakentaa esimerkiksi pysäköintilaitokset, koska nykyisten parkkipaikkojen tilalle kannattaa rakentaa.

Jotta tämänkaltainen ratkaisu toimisi, suunniteltavan alueen täytyy olla riittävän suuri. Lisärakennusoikeudesta tuleva hyöty pitää jakaa oikeudenmukaisesti kaikkien taloyhtiöiden kesken, vaikka kaikkien tonttitehokkuudet eivät kasvakaan. Jos taloyhtiöt ovat valmiita panostamaan energiasaneerauksiin ja energiatehokkuuden kasvattamiseen, niiden osuus kokonaistuloista voisi lisääntyä. Samoin myös uudisrakentamisessa voidaan palkita energiatehokkaita ratkaisuja kasvattamalla rakennusoikeutta. Uusien rakennusten kivijalkoihin voidaan sijoittaa erilaisia lähipalveluita kuten kahviloita, ravintoloita, pieniä kauppaliikkeitä ja ehkä myös julkisia palveluita.

Koska alueella on useita taloyhtiöitä ja kiinteistönomistajia, kokonaisuudesta voi muodostua vaikeasti hallittava. Siksi onkin viisasta etsiä hankkeelle yksi toteuttaja, joka pystyy lunastamaan rakennusoikeuden taloyhtiöiltä ja rakennuttamaan pysäköintilaitokset sekä kiinteistöt. Kysymykseen voi tulla joko sijoittajavetoinen ryhmä tai rakennusliike. Kaiken kehitystyön lähtökohtana pitää olla asukkaiden laaja osallistuminen hankkeeseen. Kaavoituksen ohella asukkaat täytyy kytkeä esimerkiksi uusien palveluiden kehittämiseen. Tämän tyyppisillä ratkaisuilla kasvavasta Tammelasta voidaan luoda viihtyisämpi ja merkittävästi ympäristöystävällisempi kaupunginosa, joka parantaa myös koko Tampereen vetovoimaa.

" Apulaispormestari Harri Airaksisen ero on nostattanut monipolvisen julkisen keskustelun, jossa on sivuttu myös Tampereen kaupungin hallintomallia. Erityisen kiinnostava kysymys uudessa pormestarimallissa onkin apulaispormestarien rooli. He ovat päätoimisia tilaajalautakuntien puheenjohtajia, jotka ohjaavat valmistelua ja osallistuvat tilaajaneuvotteluihin. Varsinaista omaa päätösvaltaa heillä ei juuri ole.

Taloudellisen tilanteen heikentyessä kaupungin johdossa on koettu haasteelliseksi vaikuttaa tuottajaorganisaatioon - ja erityisesti sen kustannustehokkuuteen. Periaatteessa yksinkertainen keino ovat entistä yksityiskohtaisemmat tilaukset. Kaupungin oman tuotannon tapauksessa ongelma on sanktioiden puute, ulkopuolisen tuottajan tapauksessa tilanne on selkeä: työt loppuvat ellei tulos tyydytä. Yksityiskohtaisemmat tilaukset lisäävät sisäistä byrokratiaa, mutta on siis apulaispormestareiden käsissä.

Toinen keino on tuotannon johtamisen jämäköittäminen, joka taas on pormestarin vastuualuetta. Hänhän johtaa viime kädessä sekä tilaaja- että tuottajaorganisaatiota. Käytännön johtamista voidaan tukea entistä myös ammattimaisemmalla johtokuntatyöskentelyllä, mikä edellyttää ulkopuolisen asiantuntemuksen tuomista mukaan. Poliittinen tausta ei sinänsä tietenkään vähennä tai paranna kenenkään ammattitaitoa.

Kolmas tapa vahvistaa johtamista kauttaaltaan on koko pormestarijoukon kollegiaalisen työskentelyn lisääminen. Siinä pormestarin valtuuksin toimitaan enemmän yhteisen valmistelun pohjalta. Tämä luonnollisesti edellyttää toimivaa henkilökemiaa ja kykyä luoda tiimihenkeä.

Joka tapauksessa tässä yhteydessä on paikallaan käydä perusteellista keskustelua mallin toimivuudesta ja korjaustarpeesta. Yksi vaihtoehto on, että apulaispormestareista luovutaan ja siirrytään takaisin lautakuntien puheenjohtajiin, jotka voisivat olla vaikka puolipäiväisiä."

Juha Kostiaisen haastattelu Aamulehdessä 7.7.2009

Miten julkista hallintoa voitaisiin johtaa paremmin?

Muutos: Syksyllä käynnistyvän kehitysohjelman yksi tavoite on, että pomotkin nauttivat työstään

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra käynnistää syksyllä julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelman.

Ohjelman tavoitteena on luoda uusia johtamiskäytäntöjä ja toimintamalleja julkiselle puolelle. Nelivuotista projektia vetämään valittiin tamperelainenJuha Kostiainen.

Miksi johtamismalleja aletaan kehittää juuri nyt?

- Julkishallintoa odottavat lähivuosina isot haasteet. Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, ja pois lähtevien tilalle kaivataan uutta työvoimaa. Jotta työvoimaa saadaan, työn julkisella puolella täytyy olla nykyistä houkuttelevampaa ja kiinnostavampaa.

- Lisäksi taantuman aikana on tärkeää saada työntekijöiden osaaminen kunnolla käyttöön. Kyse ei ole siitä, että ihmiset tekevät töitä yhä enemmän, vaan siitä, että he voivat nauttia työstään ja vaikuttaa omiin tekemisiinsä. Myös johtotehtävissä olevien työotetta pitää kehittää tähän suuntaan.

- Olennaista on myös saada kansalaiset nykyistä vahvemmin mukaan palveluiden kehittämiseen ja päätöksentekoon, jotta julkisella puolella osataan tarjota palveluita, joita ihmiset todella käyttävät.

Miten nämä muutokset sitten saadaan aikaan?

- Nykyisin johdetaan paljon ylhäältä alaspäin, eli johtoporras määrää mitä tehdään ja työntekijät toteuttavat määräykset. Mukaan pitäisi saada enemmän alhaalta ylöspäin tulevaa ideointia. Henkilökunta on saatava yhä tiiviimmin mukaan oman jokapäiväisen työnsä kehittämiseen. Se lisää motivaatiota ja työhyvinvointia.

- Viestintä ja sen kehittäminen ovat tärkeitä kansalaisten osallistumisen kannalta. Nyt on vähän unohdettu se perusajatus, että julkishallinnon tärkein tehtävä on tuottaa palveluja kansalaisille.

- Tulevaisuudessa palveluja tuotetaan ja hankitaan yhä enemmän sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Siksi olennaista on julkisen hallinnon ja yksityisen puolen yhteistyön kehittäminen. Siihen tarvitaan verkostojohtamisen taitoja.

Kuinka muutostyö etenee käytännössä?

- Kartoitamme syksyllä käytössä olevia toimintatapoja maailmalta ja käymme läpi tutkimuksia. Sen jälkeen etsimme kumppaneita erilaisiin kokeiluhankkeisiin, joissa johtamista kehitetään hankkeeseen osallistuvan kunnan, kaupungin tai vaikkapa tutkimuslaitoksen tarpeiden mukaan. Kehittämishankkeisiin voi liittyä esimerkiksi koulutusta, asiantuntijoiden apua, tutkimustyötä ja seurantaa.

- Tavoitteenamme on saada ajatuksia liikkeelle ja antaa julkisen puolen eri toimijoille käyttöön käytännön työkaluja ja toimintamalleja. Ne tulevat tarpeeseen, sillä muutostarve on tunnistettu jo monissa kaupungeissa.

Kuka: Juha Kostiainen

Syntynyt Tampereella vuonna 1965.

Koulutus: Diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä korkeakoulusta, filosofian maisteri ja hallintotieteiden tohtori Tampereen yliopistosta.

Työskennellyt muun muassa Sitran Energiaohjelman toimialajohtajana ja YIT:n viestintä- ja kehitysjohtajana.

Tampereen malli kaipaa selkeyttä

Aino Likitalo

Aamulehti

Oman kotikaupunkinsa johtamisessa Juha Kostiainen näkee parantamisen varaa. Ensimmäisenä hän selkeyttäisi jo vuosia käytössä olleen tilaaja-tuottajamallin poliittisen ja ammattimaisen johdon tehtävät. Nyt johtokunnat ja hallitukset ovat tuottajapuolella puhtaasti poliittisia, vaikka päättäjien valinnat pitäisi tehdä niissä ammattitaidon pohjalta.

- Tilaajapuolella tulee tehdä arvo- ja poliittiset valinnat, kuten nytkin, mutta tuottajapuolella pitäisi keskittyä selkeästi palvelujen tuottamiseen.

Kostiaisen mukaan toiminnan kehittämisen kannalta on olennaista, että johtajat näkevät asiat ammattimaisen johdon näkökulmasta eikä poliittisen seulan läpi.

- Tuottajapuolella ei pidä olla edustamassa puolueita vaan omaa ammattitaitoa.

Apulaispormestarit toimivat nyt lautakunnan puheenjohtajina ja johtavat sitä osana ryhmää. Kostiainen antaisi heille kunnon johtamismahdollisuudet tai palauttaisi heidät takaisin lautakunnan puheenjohtajiksi.

- Apulaispormestareille on luotu valtavasti paineita, mutta tarjolla on vähän työkaluja.